Näistä kuvista mun mielestä välittyy toi kesäillan tunnelma ja fiilikset. Tää kesä oli todellakin hyvä. Voin jopa sanoa, että paras kesä, mitä koskaan on ollut. Tää kesä ei mennyt kotona makoillessa tai pelkästään töitä tehden, vaikka töissä olinkin, mutta tänä kesänä tein paljon juttuja ja nautin niistä. Nautin mun elämästä, ystävistä ja asioista, joita mä rakastan. Tänä kesänä ei mietitty liikaa mitä tehtiin, vaan tehtiin mikä tuntui oikeelta ja hyvältä. Mä seurasin mun sydäntä. Ja nyt, kun mietin mennyttä kesää, tulee hiukan jo ikävä ruskettuneita jalkoja ja sitä lämmöntunnetta iholla. Mutta mä tiedän, että syksystä tulee ihana ja kaiken tulevan kylmyyden jälkeen seuraava kesä tuntuu niin hyvältä.
Tällä hetkellä mä odotan mielettömästi vähän kylmempiä syysilmoja, jotta voi kietoutua paksuihin huiveihin ja lämpimiin neuleisiin. Syksy on mun puolesta virallisesti tervetullut.
Moikka! Mä kävin tänään ja eilen kaupoilla pyörähtämässä ja muutamat jutut tarttui mukaan. Ginasta löytyi noi kaikki. Täydellisen värinen huulipuna, joka myös pysyy huulissa suhteellisen hyvin. Hinta/laatu suhde on mun mielestä ihan hyvä noissa Ginan kosmetiikoissa. Tosi itse en oo kokeillut kuin huulipunia ja kynsilakkoja. Pakko oli napata mukaan toi nuden värinen kynsilakka, sillä jostain luin sen olevan nyt syksyllä in! Haha. Ja uusia jotain vähän erikoisempia, mutta silti suht perus korviksia oon ettiny ja noi ihan sattumalta osu silmään tänään.
Haluisin myös avautua hieman ongelmasta, joka mua on nyt vaivannut siitä lauantain pelistä lähtien ja uskon, että kirjottaminen voisi auttaa. Nyt kun oon siirtynyt parempaan joukkueeseen, mulla on koko ajan jotenkin tarve todistaa, että kyllä mä pärjään siellä. Lauantain peliä jännitin kuitenkin ihan liikaa, ja mulla oli kamalat paineet sen suhteen. Kaikki menikin jännityksen osalta niin pieleen kuin vaan voi mennä ja nyt mä pelkään epäonnistua. Mulle on aina korostettu, että pitää aina yrittää, eikä koskaan pelätä epäonnistumisia. Aina pitäisi luottaa itseensä. Niin mä oon aina tehnytkin ja se mut varmaan oon vienyt tähänkin saakka, mut nyt oon kadottanut sen luottamuksen, joka on aina ollut vahvuus. Viimeyönä näin jopa painajaista tulevasta maajoukkueleiristä. Mua pelottaa, että epäonnistun sielläkin.
Mun valmentaja sanoi mulle eilen treeneissä, ettei mun tarvi todistaa sille enään mitään, riittää kun teen mitä yleensäkkin, sillä se tietää jo, että mä osaan. Ja niin mäkin jossain mun sisimmässäni. Mun täytyy vaan löytää takasin se luotto, mikä mulla on ollutkin ja tehä niitä juttuja, missä mä oon hyvä. Onko teillä muilla koskaan ollut tälläsiä itseluottamusongelmia niin kun mulla nyt?
