2011/07/26

One question. Why?

Photobucket

Ei vitsi, musta alko äsken tuntumaan niin pahalta, kun tajusin, et multa on mennyt melkeen kokonaan ihan ohi se Norja juttu. Tottakai mä oon tienny mitä on käyny, mut jotenki tajusin kaiken ihan jäljessä. Kelaan nyt vaan, et miten mä oon esimerkiks perjantaina pystyny vaan pitämään kivaa kavereiden kanssa, vaikka tuolla melkeen naapurimaassa on tapahtunu jotain niin kamalaa. Ja vielä lauantainakaan en kunnolla asiaa ymmärtänyt, vasta illalla tajusin sen kunnolla. Siis mä en vaan voi käsittää, että miten joku voi tehdä jotain näin kauheeta! Eikä mitkään sanat riitä kuvaamaan sitä, miten hirvee juttu toi oli! Ja on vieläkin! Ja mä en voi edes kuvitella, miltä kaikista niistä ihmisistä, niitten omaisista mahtaa tuntua! 
Oikeesti miten joku ihminen voi olla niin julma?? Mä en olis ikinä, en edes mun pahimmissa kuvitelmissa, voinut kuvitella, että tällästä vois tapahtua! Ja pahinta, se murhaaja ei edes kadu sen tekoja! Siis mahtaako siltä edes tuntua missään! Tollaselle teolle ei mun mielestä riitä mikään vankeusrangaistus, mut mikä mä oon täällä sanomaan. 

Jotenki vaan tuntuu niiin epäreilulta ja epäoikeuden mukaiselta! Kelatkaa niitä nuoria, jotka innoissaan on oottanu tota leiriä pitkään ja mennyt sinne pitämään hauskaa, eikä nekään koskaan olis voinu kuvitella minkään tälläsen tapahtuvan! Mut nii se vaa kävi. Maailma on paha. Tuntuu vaan niin hiton pahalta, ettei sitä voi selittää. 

Sitten tulee kans mieleen, että eikö missään voi enää olla turvassa?? Ihmisiä ammutaan kouluissa, ostoskeskuksia räjäytellään, baareissa ammuskellaan, koteihin tunkeudutaan ja sitten vielä tää! Mä en tiedä enää mitä sanoa. Eihän tässä voi muuta tehä, ku antaa tukensa koko Norjalle ja toivoo, että kaikki järjestyis parhain päin.

8 kommenttia:

  1. hienosti kirjotettu!♥

    VastaaPoista
  2. Aika moni on varmaan miettinyt näitä samoja asioita, mäkin. Samalla tavalla olin perjantaina juhlimassa, tosin täysin tietämättömänä näistä ja aamulla kun avasin lehden iski skidi järkytys jota onkin nyt sit tullut sulateltua tässä jonkin aikaa. Just erityisesti tota turvattomuuden tunnetta kun missään ei voi enää olla varma mistään. Kiva kun kirjoitit tästä, aika harva bloggaaja on uskaltautunut :)

    VastaaPoista
  3. Life On Plate: noniimpä! Jotenki iski niin kovaa totuus suoraa naamaa:( Mulla oli vaan niin hirvee tarve avaututa tästä asiasta ja oon ihan tyytyväinen et tein sen, tuntuu jotenki paljon paremmalta ku sai vähän kertoo, et miltä tuntuu :)

    VastaaPoista
  4. hui kamala! meni ihan kylmiä väreitä ku luki tätä. hienosti kirjotettu :)

    VastaaPoista
  5. ooot kyllä taitava kirjottaja, ja muutenki tää sunn blogis on aivan mahtava, kuvatkin tosi hyviä! (: ja toi norja juttu itellä vähän samallalailla, oltiin juhlimassa, ja sitte seuraavana päivänä järkyttyy ko lukee tollast kauheeta tekstii...

    VastaaPoista
  6. Ano: Kiitos paljon, tolloin tuntu vaan siltä, et oli ihan pakko avautua tosta! Niimpä :(

    VastaaPoista